No tulihan ne sieltä

Itu on nyt virallisesti tutkittu lonkiltaan (A/A) ja kyynäriltään (0/0) terveeksi. Näin ollen saattaa olla, ettei seuraava pentueväli olekaan taas kahtatoista vuotta. Varovaisia suunnitelmiakin on tehty, teemalla Back to basics.

Sisarukset tulevat kuviin vielä tämän vuoden aikana, nyt vaan kasvattaja oli malttamaton ja otti varaslähdön omalla koirallaan. Taustalla toki vaikutti pentuajan loukkaantuminen, jonka kovasti pelkäsin vaikuttaneen lonkkiin - onneksi niin ei ollut käynyt.

* * *

Itu's health results were confirmed by Finnish Kennel Club: HD-free, ED-free (A/A, 0/0).

Kiertää, kiertää...

Tulokset Itua nimittäin,

Viikonloppu vietettiin Latviassa, Marupessa, kerrankin koko perheen voimin. Ei vaan tullut Itulle sitä kaivattua junnusertiä, lauantaina jäätiin Eh:lle ja sunnuntaina tuloksena oli Eri2. Arvostelut ovat venäjäksi, jotta se niistäkin ;-)

Myös Itun lonkka- ja kyynärtuloksia joutuu hermostunut omistaja odottamaan vielä huomisaamuun. Maksu näkyy jo Kennelliiton järjestelmässä, mutta nykyään tuloksia ei enää saakaan soittamalla - ollenkaan. En olisi kiireisiä rouvia edes häirinnyt moisilla asioilla, mutta olen ilmeisesti tulkinnut väärin yhden lukemani tekstin erään kasvattajan kotisivuilla. Arvannette, mitä meillä tehdään ensi yönä heti neljän jälkeen - painellaan refresh-nappia ahkerasti... Onneksi odotettavissa ei ole katastrofia, vaikka yhtenä yönä näinkin unta, että lausunto oli A/C.

Kunhan erkkari saadaan tässä maakunnassa vedettyä edes jokseenkin kunnialla läpi, lupaan keskittyä myös vanhempien kuvien käsittelyyn siihen malliin, että blogiin tulisi edes pari kuvaa matkojen varsilta. Ja josko se kuuluisa joku muu sattuisi vielä vahingossa päivittämään meidän sivutkin.

PS. Meillä ei enää asu pientä poikaa, meillä asuu Iso Poika, Joka Osaa Nousta Seisomaan Ja Kävellä Tukea Vasten.

Iso pläjäys tuloksia ja arvosteluita

Huh, onpa ollut kiirettä. Näyttelyissäkin on käyty, vaihtelevalla menestyksellä, tässä tuloksia ja osasta jopa arvostelut:

Pärnu 28.6.2009, tuomarina Gunnel Holm
Itu Eh4

Iso narttu, hyvin kaunis kaulan kaari, hyvät korvat, hyvä kuono-osa, hyvä luusto, hieman länkisäärinen, hyvä blue merle -väritys, hyvin ahtaat takaraajojen liikkeet, hyvin löysät eturaajojen liikkeet.

Mutu Eh4

Hyväntyyppinen ja hyvänkokoinen narttu, hyvä pää, erittäin narttumainen ilme, raskaat korvat, hieman kapea eturinta, hyvät takakulmaukset, oikea karvanlaatu, hyvin ahtaat takaraajojen liikkeet, hyvät sivuliikkeet, korkea hännän asento liikunnassa.

Jawa Eri2 PN2

Hyväntyyppinen narttu, hyvä pää ja ilme, hyvät korvat, länkisäärinen, hieman painunut selkä, hyvä runko, hyvin ahtaat takaraajojen liikkeet, hyvät sivuliikkeet.

Kokkola 4.7.2009, tuomarina Eva Eriksson
Itu Eri1 (Rop-juniori)

Hyvinkehittynyt juniorinarttu, jolla erittäin kaunis siluetti. Kaunis pää ja ilme. Hienot korvat. Kaunis kaula. Erinomainen runko ja luusto. Hyvä selkä ja risti, samoin kulmaukset takana. Sinistä väriä toivotaan vaaleammaksi ja puhtaammaksi. Liikkuu hyvällä askeleella sivusta, tarvitsee kuitenkin vielä aikaa tullakseen vakaammaksi sekä edestä että takaa. Kaunis turkki.

Jawa Eri3

Puhutteleva narttu, jolla erinomainen kokonaisuus. Kaunis pää ja ilme. Kaunis kaula. Erinomainen runko ja luusto. Hieman tuhdissa kunnossa. Kaunis, hyvinkunnostettu turkki. Liikkuu hyvin sivusta, hieman ahtaasti takaa.

Pietarsaaressa Lidia Oklecsenilta Itu sai Eh:n ja Jawa voitti valiot erillä, mutta ei sijoittunut pn-luokassa.

Priekuli 11.7.2009, tuomarina George Kostopoulos Kreikasta
Itu Eri1 Sa JSert PN2

Feminiininen, hyvä runko ja mittasuhteet ikäisekseen, miellyttävä pää ja ilme, pitkä kaula, hyvä luusto ja kulmaukset, tyypillinen ylälinja ja turkki, liikkuu hyvin sivusta, ahtaasti takaa.

Mutu Eri1

Teminiininen, jolla hyvä tasapaino, hieman matalaraajainen ja pitkärunkoinen mittasuhteiltaan, tyypillinen pään profiili ja silmät, korvien kiinnitys voisi olla korkeamalla ja alaleuka vahvempi, hyvä luusto ja kulmaukset, tasapainoiset liikkeet.

Valgassa 12.7.2009 tuomarina oli Helge Werner Hagen. Menestystä ei tullut, tässä kuitenkin arvostelut:
Itu

Feminiininen, hyvä pää, hyvä kaulalinja ja hyväksyttävä ylälinja, ok runko, hyvä luusto ja kulmaukset. Tänään ongelma on liikunta, pitää olla paljon vahvempi takaa ja edestä. Hyvä turkin kunto, avoin luonne.

Mutu

Feminiininen pää, jossa kauniit korvat, hyvä kaula ja ylälinja, hyvinrakentunut, hyvä luusto ja kulmaukset, pitää liikkua vapaamminen ja tarvitsee vahvemmat liikkeet ja tänään turkki ei ole kunnossa. Mukava luonne.

Oulussa Brenda Banburylla ei sitten ollutkaan kuin Jawa, joka oli Rop. Samalla tuli myös ensimmäinen ylimääräinen cacib. Kiitos vielä kerran Kaarinalle handlauksesta, samoin muille koiriani esittäneille kärsivällisyydestä niiden kanssa ;-)
Jawa Eri1 PN1 CACIB ROP

Feminiininen pää ja ilme. Hyvä rakenne, kaula, ylälinja & hännänkanto. Liikkuu ahtaasti takaa. Hyvät ääriviivat. Hyvät jalat, luusto, tassut. Hyvät pään linjat. Niukka stoppi. Puhdas väri. Tan-merkit (tästä ilmeisesti puuttuu jotain).

C.I.B. tai mikä se nyt oli

Lauantaina se sitten osui Jawan kohdalle, se viimeinen cacib ja sitä kautta kansainvälisen muotovalion arvo. Tuomarina toimi Marion ten Cate Hollannista ja hän lausui Jawasta seuraavaa:

6-vuotias. Ihana, feminiininen narttu, jolla kaunis väri. Kaunis pää, keskikokoiset silmät, joka on miellyttävää. Hyvin asettuneet korvat, lattea kallo, pyöreä kuono, hyvä rungon syvyys, kaunis ylälinja, liikkuu kapeasti takaa, mutta silti draivikkaasti ja hyvällä askeleella.

Tällä arvostelulla Jawa oli VSP ja tituleeraa itseään nykyisin seuraavasti
C.I.B.* EE&LV MVA BH Juniperhill's Bucanera
(*=FCI:n vahvistusta vailla)

Itu näytteli itselleen laatuarvosanaksi erin, mutta tuomari pidätti junnusertin arvostelusta päätellen kehittymättömyyden vuoksi:

1-vuotias erittäin elegantti narttu, jolla pitkä kaula ja kaunis ylälinja. Erittäin pitkä & puhdas pää, kuonon pitäisi olla paremmin pyöristynyt, lattea kallo, kaunis kaula. Tarvitsee paremmat kylkikaaret, hyvä luusto, tassujen tulisi olla tiiviimmät, liikkeessä ahdas edestä ja takaa, tarvitsee aikaa kehittyäkseen.

Sunnuntaina Jawa saikin aiemman sopimuksen pohjalta vain makailla häkissä kehänlaidalla. Ei, ei se nyt sentään vielä varhaiseläkkeelle pysyvästi päässyt ;-) Itu huolehti kuitenkin rusettisaaliista, sai junnusertin ja oli PN3! Tuomari Geir Nordahl-Pedersen Norjasta arvosteli Itun näin:

Melkein 1-vuotias, erittäin hyvä tyyppi, feminiininen, hyvänmuotoinen pää, kauniit silmät, haluaisin alaleuan vahvemmaksi, erittäin hyvä kaula, hyvä etuosa, vahva luusto, normaalit kulmaukset, liikkui hyvin, mutta tarvitsee aikaa tiivistyäkseen edestä, hyvä turkki ja väri, iso tumma läikkä sinisessä, oikea luusto, miellyttävä luonne.

Vähän lisää matkaraporttia ja toivottavastai kuvia vähän myöhemmin, nyt nukkumaan!

Hugolaisia

Sain Lindalta ihanaa postia, kuvia Hugon tyttärenpojista Siniketun Wishmakerista ja Wishmasterista (Denfris Imperial Choice At Fridens - Siniketun Nightwish). Mitä sitä kummemmin alustamaan, kuvat puhukoot puolestaan.

Palovammoja ja suuria tunteita erkkarissa

Ihana päivä collieiden erikoisnäyttelyssä Helsingissä takana. Tapasin paljon tuttuja ihania ihmisiä, tutustuin muutamaan uuteenkin. Näin lukuisia upeita koiria ja taisipa siinä pariin otteeseen hiipiä kyynelkin silmäkulmaan. Osa niistä imeytyi Jawan kauluksiin valioluokan voiton jälkeen. Lopullinen sijoitus oli PN3. Paikalla oli 76 toinen toistaan kauniipaa koiraa, joten tulos kyllä tyydyttää. Normaalistikin Jawa rakastaa esiintymistä ja uskoo olevansa muita kauniimpi, mutta tänään se säteili ja todella halusi voittaa. Mutu sai ERIn, mutta sijoitus jäi tällä kertaa haaveeksi. Jossain vaiheessa päädyin Blackyn (BH Leaftribe Old Black Joe) hihnanjatkeeksi ja siellä sitä lopulta keikuttiin PU3-sijalla. Hieno päätös hienolle päivälle.

Erityisen hienoa oli nähdä Hugon elävän edelleen lapsissaan ja lapsenlapsissaan, niin tunnistettavissa ovat tutut piirteet Lunassa, Kidessä ja Irwinissä.

Toivottavasti jostain löytyy vielä tuulitukkakuvia, jotta saataisiin dokumentti siitä, että olin kerrankin jaksanut kunnostaa koirani pohjia myöten. Jawastakin otettiin vielä muovikassillinen karvoja pois näyttelyä edeltävänä iltana.

Jaa niin mitä palovammoja? No tuulessa pienesti aurinko poltti, ja niinpä kaulani sai pinkillä ympäröidyn valkoisen sydänkoristeen muistoksi. Kuumotus laskenee aikanaan ;-)

Jawa ERI1 PN3 tuomari Joyce Skillbeck, Iso-Britannia

Hyvä pää ja ääriviivat, hyvät kylkikaaret. Hyvin rikottu väri. Esitetään erinomaisessa turkissa ja kunnossa.

Mutu ERI tuomari Joyce Skillbeck, Iso-Britannia

Puhdas tasapainoinen pää. Hyvä kaulan kaari. Kaunis ylälinja. Hyvä polvikulma. Hyvin tasapainoinen. Liikkui ja esiintyi hyvin. Esitetään ensiluokkaisessa kunnossa.

Speciality Show in Helsinki

Sunny day, lots of friends, beautiful collies. Almost perfect day!

Jawa showed herself like she never has done before. She's always eager, but today she wanted to win. Well, she didn't win the whole show, just the champion class and was finally placed 3rd in Best Bitch. Mutu got EXC, and his brother Blacky was 3rd Best Male.

Taas wanhoja traktoreita

Yllättäen tulleen vapaapäivän käytimme taas vanhoja traktoreita ihmettelemässä. Tyrwään Zetoristejen Zetoristipäivää vietettiin Auto- ja Traktorimuseolla. Museossa on kuvaaminen sallittua, joten pienesti kuvasatoa ohessa.

Kuulumisia Harjavallasta

Pakkohan sitä on viimeinen "vapaa" viikonloppu yrittää johonkin koiramaiseen käyttää, joten lauantaiaamuna kohti Harjavaltaa mars.

Varsinainen työmaa oli nahkakehässä, jossa olin luvannut avustaa ala-asteelta asti tuttua luokkakaveriani. Homma pelitti ihan mukavasti ja tuloksena oli Sunnylle EH4. Toivottavasti vielä näytelmäkärpänen puraisisi kunnolla, vaikka se "pakollinen" tulikin nyt hoidettua.

Loppupäivä meni sitten pitkäkarvoja ihmetellessä. Sukulaiskoiria oli paikalla pilvin pimein, mutta pari pitää mainita ihan erikseen. Lolan tytär Nelly (TK1 BH Friby'n Onsdag Flicka) päätyi sijalle PN3 ja Nellyn poika (siis samalla Mutun veli) Rinssi (Leaftribe Black As Night) oli isossa avoimessa luokassa ERI2. Jawan isoveli Vertti (FI MVA Juniperhill's Antique Silver) oli VSP-veteraani. "Sukuunpyrkyri" Nicky (FI MVA BH TK2 Woolmill's DeBrau Jever) oli VSP. Moni jää kyllä mainitsemattakin, sen verran kylmää ja kosteaa oli, että en ala edes arvailla, kuka sijoittui mitenkin. Kuvassa tällä kertaa Rinssi, kuva jälleen Satu Havukaisen viime viikonloppuna ottamia.

Myös nuorisoa oli paikalla, eli "mummoiluakin" oli taas. Viimeisimmästä Friby-pentueesta mukana oli Inka (Friby'n Ultra Bra). Näille pennuille olenkin sitten montaa kautta "mummo", kun takaa löytyvät niin Lola, Romeo kuin Tuttikin. Ja kyllä niitä taitaa kaikkia löytyä myös Inkasta, kun aikansa katselee. Harmi, ettei tästä ole kuvadokumenttia, mutta ilmankosteus oli vaan kerrassaan lamauttava, takin lisäksi kastuivat niin liivi, paita ja alusvaatteetkin. Pieni Jacky-karhukin oli paikalla ja lämmitti sormia ihanasti. Ja sitten siellä oli Jackyn isosisko, Hugon tyttärentytär Heta (Suvituikun Izebell), joka muistuttaa huimasti äitiään. Ja monta muuta.

Jossain vaiheessa viime kuussa oli sellainen olo, että haluan vain vanhat koirani takaisin, viis mistään muusta. Edelleen iskee haikeus, kun näkee sukulaiskoirissa niin tuttuja piirteitä. Mutta siinä on mukana myös vähän iloa, ripaus onnea siitä, että voin nähdä noiden rakkaiden vanhojen koirieni piirteitä uusissa sukupolvissa. Niiden kautta ne ovat edelleen olemassa. Eivät aivan yhtä läsnä kuin eläessään, mutta olemassa. Läsnä.

Yksi tuoreehko kuva ja arkistojen aarre rinnakkain

Jep, kuten mainitsin, meillä oli viime viikonloppuna vieraita. Satun kameran eteen löytyi Jawan veljenpoika (ja samalla Itun isoveli) Riki, jota itsekin kuvasin, mutta melkolailla vaatimattomammin tuloksin. Satu on ennenkin kuvannut koiriani ja ihan pakko oli kaivaa yksi vanhempi kuva näytille.

Oheisissa kuvissa poseeraavat siis Ee Mva Bh Juniperhill's Bucanera (Friby'n Olé - Friby'n Giggiolina) ja Friby'n Torsten (Juniperhill's Bandolero - Shady Lady Of Netiv HaAyit) suunnilleen samanikäisinä. Molemmat kuvat on ottanut Satu Havukainen. Kiitos Satu vielä kerran!!

Tässä vaiheessa täytyy myöntää, että "mummoilu" on ihanaa. On aivan uskomattoman hienoa nähdä nuorissa koirissa omien "vanhojen" piirteitä ja seurata, miten ne alkavat enemmän ja enemmän muistuttaa tuttuja sukulaisiaan.