Jyrin nimpparijuhlia

Jyrin nimppareita juhlittiin pienellä porukalla, paikalla olivat isovanhemmat ja kummit perheineen. Tarjolla oli vain kakkua ja kahvia, panostetaan enemmän sitten, kun Jyri itse alkaa kaivata jotain tarjoiluilta.
Kakku oli puolipalloksi muotoiltu marsipaanilla kuorrutettu suklaa-appelsiinikakku, jossa koristeena vain aavistus vihreää kimalletta ja M&M-karkkeja. Täytteiden reseptit ovat muunneltuja eri blogien resepteistä ja yhdistelmä ihan omasta päästä.

Pohjat, kostutus ja pinnalle
1 kpl valmiskakkupohja
1 prk mandariinilohkoja sokeriliemessä
1 prk greippilohkoja sokeriliemessä
lemon curdia
vihreää marsipaania
vihreää elintarvikekimalletta
M&M-karkkeja

Appelsiinitäyte
1 prk Flora Vispiä
200 g maustamatonta tuorejuustoa
300 g appelsiinimarmeladia
1/3 dl vaniljakreemijauhetta

Suklaatäyte
1 prk Flora Vispiä
200 g maustamatonta tuorejuustoa
1 levy tummaa suklaata

Voikreemi
125 g margariinia
1/2 tl vaniljasokeria
4 dl tomusokeria
1 rkl vettä

Aloitin vuoraamalla sopivan lasimaljan kelmulla. Pohjimmaiseksi tuli muotoonleikattu kakkupohjan palanen, jonka kostutin mandariini- ja greippisäilykkeistä valutetulla liemellä. Sen jälkeen levitin pohjalle kerroksen soseutettua sitrusseosta (siis noiden purkkien sisältö valutettuna). Seuraavaksi kerros appelsiinitäytettä (täytettä varten vatkasin Flora Vispin vaahdoksi, sekoitin siihen tuorejuuston ja marmeladin sekä vaniljakreemijauheen) ja uusi muotoonleikattu pohjapala. Kerroksien paksuus tietenkin riippuu myös astian koosta, omani oli halkaisijaltaan n. 24 cm ja tosiaan lopputulos puolipallo - täytekerroksen paksuus oli vajaa sentti. Pohjapalan päälle levitin lemon curdia ja sen jälkeen suklaatäytettä (vaahdoksi vatkattuun Flora Vispiin lisäsin tuorejuuston ja sulatetun suklaan). Näitä kerroksia tuli kumpiakin kaksi ja vielä viimeiseksi kerros pohjaa. Kelmu vaan päälle ja jääkaappiin päiväksi mehustumaan.

Koristelun tein sunnuntaiaamuna, kumosin kakun muotoonleikatun leivinpaperin päälle ja levitin pinnalle voikreemiä. Kun kakku oli hyvin mehustunut ja tukeva, kreemi levittyi hyvin pinnalle. Sen päälle kaulitsin marsipaanin, sellaiseksi 2-3 mm:n paksuiseksi levyksi ja vain laskin sen kakun päälle ja oioin reunat. Aiempi kokeiluni värjäämättömälle marsipaanilla onnistui paremmin, kuvassakin näkyy, että tämän reunat jäivät aavistuksen ryppyisiksi. Vielä reunojen viimeistely veitsellä, aavistus kimalletta niskaan ja karamellit reunoille, kakku jääkaappiin ja odottamaan vieraita. Kuullostaa ja näyttää paljon vaikeammalta, mikä oli todellisuus ;-)

Juhlat sujuivat hyvin, mutta Jyristä ei itse bileistä ole oikein kuvia, joissa ei näkyisi muita. Näinpä käytän tilaisuuden hyväkseni ja laitan tähän aiemmin päivällä kuvatun kuvasarjan, jossa sankarin vaatteiden suojana on vielä harso. Ai niin, kävihän sitä sankarille vähän nolo, kun nukahti tuoliinsa kesken juhlien. Hetken unien jälkeen pirskeet jatkuivat kahta kovemmalla menolla.

Jyrin puolesta KIITOS mahtavista lahjoista!

Käytännössä testatut käyttölinjat kunniaan

Nimittäin hiirikissoilla. Oheisissa kuvissa esiintyy Kupparinvuoren pikkujyrsijöiden kauhu Varjo, varjonvärinen maatiaiskissa, joka tuli meille Tomin isoäidiltä keväällä 2003. Hiirestyksen lisäksi Varjo on ansiokkaasti tehnyt minustakin kissojen ystävän, vaikka täysverinen koiraihminen olenkin.

Sillamae, iloa ja kauhua

Tällä hetkellä en vaan osaa kuin olla onnellinen siitä, että olen elossa ja kotona. Matkalla koettiin todellisia kauhun hetkiä, kun Rakveren tienoilla oli satanut parikymmentä senttiä lunta. Eipä siinä, itse talvirenkailla tiesin selviäväni kyllä, mutta kaikilla vastaantulijoilla ei ollut rengastus ja kaasujalka aivan sopivassa suhteessa toisiinsa. Vaarallisin tilanne sattui pakettiauton kanssa, joka lähti heittelehtimään ja lopulta autojemme peräkulmat ohittivat toisensa vain muutaman sentin etäisyydeltä. Iltapäiväksi lumi oli sulanut pois ja paluu sujui muutenkin loistavasti.

Ai miten siellä meni? No ihan odotetusti, Itu sai Eh:n:

10 kuukautta vanha sininen narttu. Tällä hetkellä hänen kokonsa ja massansa eivät ole balanssissa. Hieman täyttynyt otsapenger. Liian pitkä kuono-osa. Oikeanlaiset silmät ja korvat. Elegantti kaula. Hieman pitkänmallinen. Hyvä luusto. Liikkeessä takaraajat ovat liian kapealla. Hyvä turkinlaatu ja väri.

Mutulle tuli toinen Viron sertti sijalta PN3. Yhtään hutia etelänaapuriin ei ole vielä tehty, toivottavasti niitä ei ainakaan montaa tule jatkossakaan.

3 vuotta. Vahva tyypikäs tricolournarttu, jolla erinomainen turkinlaatu ja rakenne. Oikea kallo, ei liikaa stoppia, kuono-osa vähän pitkähkö. Erinomainen ylälinja. Hyvä etuosa, oikea takaosa ja häntä. Liikkui hyvin. Hyvä esittäminen.

Tuomarina oli Peter Harsanyi Unkarista.

Matkaseuranamme tällä kertaa olivat Moira, joka uusi Rakveren Ropin junnusertillä, sekä Vainion Oona Taigan (Cinnaberry's Orange Blossom) kanssa. Taiga oli PN2 ja serti viimeisteli sen Suomen ja Eestin valionarvot! Onnea kummankin tukijoukoille!

Sillamae, Mutu's second CAC

Show results, Sillamae 18th April 2009 judge breed specialist Peter Harsanyi from Hungary.
Itu VG.
Mutu CAC 3rd Best Bitch.
Our travelling mates, smooth members of our gang, Moira (Shulune Imperial Mystique) junCAC BOB and Taiga (Cinnaberry's Orange Blossom) CAC 2nd Best Bitch. Taiga is now FI & EE Champion!

Jyrin kuulumisia

Hyvää kuuluu, edelleen. Hampaita on kaksi, painoa melkein 9,5 kiloa ja mittaa melkein 70 cm. Syöminen sujuu loistavasti ja bataattipojasta on tullut puuropoika, lempiruoka on siis vaihtunut.

"Eniro nolla-sata-sata, miten voin auttaa"

Poseerauksia

Vielä yksi kuvaerä, tällä kertaa poseerauskuvia.

Itu

Joy

Jawa

Mutu

Raparallia

Huhtikuiset viikot ovat kuluneet raparallin merkeissä. Kameraa ja uutta putkeakin on tullut vähän ulkoilutettua, koiralauman ohessa. Kovin pieneksi vaan on meidän porukka käynyt, viisi koiraa tuntuu tällä hetkellä todella vähältä. Onneksi on yks pien Itu, joka järjestää riittämiin ohjelmaa.

Kuvasatoa:

Hugo 2002-2009

Osaan sanoa kymmenellä kielellä kiitos.
Osaan hyvää uutta vuotta toivottaa.
Mutta aamuöisin loistavaa tähteä en kiinni saa.

Saatan kohtaa vaikeudet silmästä silmään.
Saatan olla hiljaa, jos niin vaaditaan.
Saatan seppeleen mä laskea ja lähteä jatkamaan.

Voisin kulkee väsymättä maailman ääriin.
Voisin tulla takaisin ja hengähtää.
Mutta sinä kun oot mennyt, ei henkeäkään mulle jää.
(Juice Leskinen: Rakkauden haudalla)

Pari viikkoa kestäneen lievän on-off -vatsataudin vuoksi hakeuduimme Hugon kanssa lääkäriin. Käynti jäi Hugon viimeiseksi, kun vatsaontelosta löytyi kasvaimia. Ennuste olisi ollut toivoton.

Ikävä kuristaa kurkkua, vaikka järki sanoo, että näin on parempi. Talo on liian hiljainen. Ei ole sanoja, on vain ääretön tyhjyys.

Pikarysäys Rakvereen, Mutu SERT VSP!

Perjantain ja lauantain välisenä yönä kello soi kolmelta. Seuraavana yönä kolmen maissa olin uudestaan kotona ja lähes valmis käymään nukkumaan. Välissä oli pikaisesti poikettu Rakveressa koiranäyttelyssä. Aamulaivalla vaan yli ja illalla viimeisellä takaisin, siinä se!

Tällä kertaa ei valitettavasti tule arvosteluja, ne kun ovat venäjäksi ja meidän kehän päätyttyä käännöspalvelu oli jo kiinni, mutta tulokset kuitenkin. Itu sai erinomaisen, mutta ei sijoittunut. Mutu puolestaan näytti, mistä on hyväntuuliset mustat tytöt tehty, sai sertin ja oli lopulta VSP. Molemmat tytöt toimivat moitteettomasti niin reissussa kuin kehässäkin, mitä nyt vähän yrittivät päivän handleriksi nakitettua Lindaa paimentaa juostessa.

Matkaseurasta sen verran, että Mutun velipoika Blacky oli sertiluokan kolmas ja uusin nahkakaverimme Moira ROP ja vielä hienosti RYP4. Onnea! Moira oli kerrassaan ihastuttavaa seuraa, ja kulki porukassa kuin vanha tekijä.

Kiitos vielä Lindalle kaikesta, Mutustakin! Ja myös onnittelut, sillä Mutusta tuli nyt Lindan ensimmäisen pentueen kolmas sertivoittaja. Ei pöllömmin viiden pennun tricolour-pentueelle!

How quickly can man visit Estonia?

Show results, Rakvere 4th April 2009 judge Livija Vaitkeviciene, Lithuania.
Itu EXC.
Mutu CAC BOS.
Our travelling mates, Blacky (BH Old Black Joe) was 3rd in CAC-class, and the smooth member of our gang, Moira (Shulune Imperial Mystique) junCAC BOB and BOG4.

Answer to todays question: very quickly. I was home in 23 hours and we did a lot more that just visited Estonia!